heräilen

Blogi kuoli jo ennen kuin sain sen eloon..
En tiedä mistä johtuu tämä taas ettei inspaa tuo kirjoittaminen. Oikea blogi, tai siis päiväkirja on täynnä tekstiä ja kuvia.. jostain syystä tää koneella tehty ei oo niin kiva.. kai mä sit oon nii vanhanaikainen.

 Huikea inspiraationpuuska on vallanut jo jonkin aikaa, tunnen pystyväni mihin vaan vaikka viime ajat ovatkin olleet tähän asti raskaimmat.
Maalaaminen.. ah tuo maalaaminen, miten johonkin teokseen voikaan purkaa vihansa, turhautumisensa ja kaikki ajatukset jotka päässä pyörii, vastineeksi saa rauhan ja varsinkin jos teos onnistuu hyvin; aivan mahtavan ellei jopa euforisen olon pitkäksikin aikaa. tajutonta...

Aloin kaipaamaan kesää.. taas jälleen. Tämän vuoden talvi on ollut mitä mahtavin.. joojoo, on lumi kivaa jne. mutta ei välttämätön. Oikee kiitollinen olo kun on voinut kuljeskella ulkona ilman panssaritoppatelttatakkia ja tänä vuonna jopa näkee eteensä. Mutta kesä, tuo mitä mahtavin aika.. kun edes ajattelen tulevaa kesää syke nousee ja mielikuvituskin alkaa laukkaamaan.. voin jo kuvitella itseni festareilla, terasseilla tai ihan vaan kävelemässä kallion kaduilla kesäiltana. Entäs ne aamut kun auringonvalo oikeen tunkee jokaisesta reijästä valaistaen koko asunnon.. Kesällä kaikki on mahdollista koska ilmassa on taikaa ja sen voi jopa tuntea. The feeling is so amazing that its impossible to describe it. mm ja kesän tuoksu, ai vittu et kesän tuoksu shiit...ehkä kesän kaipaus alkoi siitä kun aloin katselemaan viime kesän kuvia...

Luulisin laittavani seuraavaan postaukseen vaikkapa pari kuvaa maalailustani
.. peace and love dudes

musiikkivalintahan ei sinäänsä liity asiaan,  mut tää on vaa nii vitun hyvä et.. tajuton!!!