mun maailmassa ei ole rasismia

Liikaa rumia natsitarroja täs kaupungis, yhtä oksettavia ja vastenmielisiä kuin ne jotka niitä liimailee huh. En ymmärrä? miks pitää nähdä niin paljon vaivaa loukatakseen ihmisiä? Rasismi on alistamiskeino, keino millä osoittaa olevansa muka parempi. Miks hetero valkoihoinen kuulapää olisi ihmisenä yhtään parempi ku yksikään "neekeri"?. Toisten ihmisten vihaaminen vain ihonvärin/uskonnon/seksuaalisuuden vuoksi jotenkin musta näyttää siltä että vihaa samalla itseään? Tai vähintään näyttää siltä että ei ole omassa elämässä kaikki kunnossa. Jos olisi tyytyväinen itseenä, huolehtisi omista asioistaan, niin miksi haluaisi loukata toisia ihmisiä niin pahasti?
Rasisminvastainen viikkohan alkoi niin kauhealla tavalla, että taas mullisti pienen osan mun maailmaa. Lapsia?Koulun pihalla? Miksi?.. uskonnon takia. Toi järkyttävä tapahtuma taas sai ajattelemaan niitä muitakin puhtaasti pahoja tekoja mitä on viime aikoina tapahtunu. Miten mä tulevaisuudessa opetan omalle lapselleni suvaitsemaan ja hyväksymään ihmiset sellaisina kuin he ovat, että kaikki on samanarvoisia.. ja samalla selittää miksi kouluissa ja leireillä ammutaan lapsia ja nuoria juuri siitä samasta syystä. Mä en siedä tällästä. Rasismin poistamiseen menee aikaa ja siihen tarvitaan isojakin tekoja, mut mä aloitan kaikist pienimmistä, mä revin joka ikisen ruman tarran ja julisteen joka eteeni tulee. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, sitä ei vain tässä maailmassa ymmärretä. Tämä maailma on sekaisin, mun maailmassa ei ole rasismia.

weekend

ah viikonloppu.. Alkoi sillä että työssäoppiminen loppui, ja mikä parasta sain arvosanaksi 3/3 :)
Anyways perjantaina hengailtiin hennalla, juotiin pari ja mä tietysti menin aikasin kotiin nukkumaan. damn it kai alkaa väsyttää kun on herännyt joka aamu viideltä.
 

Maailman ihanin Henna

Lauantaina riki pyys thai buffaa syömää.. No tietysti, siit on tullu tapa näin lauantaisin. Anyways matka käypi kohti kaisaniemeä.

Näin kevään kunniaksi oli pakko ostaa oranssit tennarit.

 Oikeesti mä en ymmärrä miten kaksi suhteellisen pienikokoista naikkosta saa syötyä niin helvetin paljon ruokaa. Yleensä haetaan joku kolme kertaa lautaset täyteen.

 

 

Riki oli sad panda ku lautaset haettiin pois :(

 Iso pelottava jakomäki.

Mentiin rikille hengailemaan ku ollaan niin luusereita niin ei ole muutakaan tekemistä lauantai-iltana. 

kissa the kissa

Oikeesti löhöiltiin sohvalla ja kuunneltiin ??ricky martinia?? :D joku dokkari tuli telkkarist ni vähän innostuttiin. 

ei ollu kivaa nukkua ku joktkut äijät soitteli rikille koko fakin yön kännipuheluja.

ehe heh huomenta.

 

 

 

 

 

 

 

 Sunnuntaiaamu oli perfect, aurinko paistoi ja oli lämmin so päätettiin mennä stadiin kaffelle henkan kanssa.

riki oli söpö nahkatakeineen, mutta ei kuunnellut ku sanoin että tulee kylyymä! ps. jakiskin näytti söpöltä

riki ja henkka

whats up with the hair?

tää on se rikhard puoli

ehhehe ehhehe

Kohta tuulee keesää lälälä! HEI enään 8päivää synttäreihin! jeeeeee

mikä mikä kylä?

Ei ooo, tämä kylä ei oo kylmä ja ikävä
Meil on täällä värikäs, kaunis ja kuohuva elämä

Kevät tulee, lähiö taas hehkeä
Halaan puuta suutelen sen jokaista lehteä

pitääks huudeistaan olla ylypee?, ehkä en sitä oo, mutta arvostusta löytyy. Tää meidän pieni kylänpalanen on juuri niin klisee paikka kun kuvitella saattaa. 

-noin 5 800 asukkaan kerrostalolähiö Koillis-Helsingissä. -wiki.
ai onks meitä noin paljon? mitäs tässä yhdeksän vuoden aikana samoja naamoja katellessa voisin väittää kylään kuuluvan ehkä sata ihmistä. Kerrostalolähiö, nojuu sanoisin betoniviidakko.

Jakomäen huonomaineisuus periytyy levottomilta 1960-, 1970- ja 1980-luvuilta, jolloin alue oli lähiöongelmien symboli työttömineen ja alkoholisteineen.
Ainoa asia mikä tässä lauseessa on muuttunut ovat vuosiluvut. muthey ei se mitenkään huono asia ole. työtön alkomahoolisti welcome, täällä tunnet olosi tervetulleeksi. kaikki viisi pubiamme ottavat sinut avosylin vastaan. 

Lähiö rakennettiin parissa vuodessa 1960-luvun lopulla. - no tää sitten selittää nämä talot jossa kaikki mahdollinen on vialla.

legendaarinen kutosten kyltti, lähiön merkki

 1980-luvun Jakomäki oli varsinkin Malmin poliisille työlästä aikaa. Pimeän viinan myyminen oli voimissaan. no helvetti, just jees. Malmin poliisit kyllä käyvät useasti kylässä tänäkin päivänä.

Helsinkiläisten keskuudessa Jakomäellä on ollut huono maine, ja siksi Stadin slangissa lähiöstä onkin käytetty nimityksiä Skitsola ja Skitsbacka - mä en tiedä onks tää huono vai hyvä juttu. En oo kyllä kuullut kyseisiä nimityksiä ikinä. 

Jakomäki ei ole enää kovinkaan ongelmainen paikka väestön ikäännyttyä. Jakomäen ostoskeskuskin on rauhoittunut pahimpien vuosien jälkeen.- Väestön ikäännyttyä energia ei riitä rähinään, nyt tyydytään vaan istumaan terassilla, joskus jos vaarallinen tilanne iskee saatetaan jopa vihanomaisesti huutaa toiselle terdelle. harvoin me ollaan kaikki yhtö iloista sakkia. Ostoskeskuskin on rauhoittunut juu.. live katutappelut ovat muuttuneet ES:än juomiseksi ärrän nurkilla.

Jakomäen asukkaat ovat oppineet elämään mukavasti omassa lähiössään ja löytäneet kytkentänsä asuinsijalleen. "Luojan kiitos ne skitsot ovat rauhoittuneet tuoppiensa vierelle, ja löytäneet kytkentänsä matkalla baarista kotiin"

PEEÄS. meillä on ihana luonto, muutaman hassun askeleen päässä tuntuu että olis ihan eri paikassa. Metsää kallioita ja helsingin korkein paikka.

Mäki on nasta paikka, mä oon tyytyväinen. Täällä on tullut nähtyä kaikenlaista ehkä jopa sellaistakin mistä on tajunnut ettei itse tarvitse sellaista kokea. Penskana ikkunasta ulos katsellessa kun jengit pistää paskaks toisiaan on tosiaan opettanu jotakin. Rikkinäisen puhelimen kautta kuullut jokaisesta asukistakin jotain mehevää, jopa itsestäänkin toki! ei niin että oikeasti kiinnostaisi. Yläasteen pikkugangsterit todistavat vain kuinka asuinalue oikeasti vaikuttaa, ongelmat on samat ja ne myöskin pysyy. Gängstäpissiksistä tulee yh- äitejä, jotka haluavat lapsilleen parempaa.. silti jäävät tänne. Ollaan nähty kuinka jotkut lähti jotkut jäi. Ehkä paikka muuttuu, mutta kuviot on samat ja se on täällä ihan fine, näin sen kai kuuluu olla. Rehellisesti sanottuna tää on ollut hyvä paikka asua dont care mitä muut sanoo, pienestä tytöstä asti oon saanu vierestä kattoa miten kovaa elämä voi olla, miten porukka pysyy samana vuosista toisiin, miten toiset selvii ja toisilla ei mahdollisuuttakaan. Kun mä  täältä lähden, mulla tulee ikävä jakomäkeä.

Punainen tiili

lisänä.. Toinen asia mitä oon miettiny ja mistä olen pitkään tänään väitellyt on musiikin vaikutus elämään. Pääni melkein räjähti kun kuulin "onhan musiikkia kivaa kuunnella ja silleen, mutta eihän sillä oikeasti minkäänlaista merkitystä ole mihinkään". Siinä lauseessa oli kaikki mahdollinen vialla ja se oli totaalinen vastakohta mun koko ajatusmaailmalle. Tää teksti ei koskaan loppuisi jos alkaisin selittämään kuinka paljon musiikki on oikeasti vaikuttanut mun elämään. Minun kohdallani se on ollut iso tekijä persoonallisuuden kehityksessä ja minä-kuvan muodostumisessa. Muistan ensimmäiset kerrat kun kuuntelin samaa musiikkia ja artistia mitä kuuntelen nytkin. Itse asiassa en vain kuuntele, arvostan ja ihailen kaikkea hänen töitään. Kuuntelin niitä biisejä sillon koska se oli tosi "coolia" ja erilaista. Eihän 4-luokkalainen ymmärtänyt asan sanoista yhtään mitään, vai ymmärsikö? Muistan roihuvuoren mitämitämitämitä vittttuuuuu?=!=!=!= 82!!!- joka oli silloin siis hyvä biisi koska sai vittua hokea. Muistan Punaisen tiilen (joka on vieläkin lempibiisini) siitä TAASAA AARVOO OO OO AAAAA!- mitä oli myöskin kiva huudella. Ne vaikutti muhun ehkä eniten koska halusin tietää miks se äijä oli koko ajan niin vihainen? Miks se räppäs jostain tälläsestä ku kaikki muut laulo naisista, autoista ja siitä kuinka paljon rahaa niillä on. (siihen aikaa 50cent oli kova.)

"kapitalismi tekee susta orjan baksille,
sille luodaan yhteiskunta meidän lapsille
ja seuraaville seuraajille pohjaton kaivo,
auringonlasku horisontissa pidättelee mun raivoo."

Mietin silloin et mikäs vittu se kapitalismi sitten on ja miks se on huono juttu? ai onks se raivoissaan kapitalismista vai koska "kolmesataatuhat ilman duunii ahdingossa kaikki muka kunnossa ku yritetään nuorii brainwashaa"- ai mitä? kusettaaks ne meitä????????????.. 

"kohdista viha suurempaan, yritä saada jotain aikaan." - taistelen vastaan.

voisin jatkaa koko biisin loppuun asti, siitä se oikeastaan kaikki alkoi. Tämä sai mut ajattelemaan kaikkea, ottamaan asioista selvää, miettimään mikä on minulle oikein ja miksi. Koko kappaleen paras lause on Elä miten ajattelet- on se elämäsi anti. Tuo yksi lause sisältää mun koko ajatusmaailman ja maailmankuvan. Se on mun perusta kaikelle. Sillä voin myöskin perustella kaiken. Ihan uskomatonta ajatella miten yksi kappale tai oikeastaan levy voi muuttaa käsitystä koko maailmasta. En voisi olla kiitollisempi tästä. Yksi niistä asioista jotka saavat mut arvostamaan häntä vain enemmän, on se että häntä ei kiinnosta julkisuus, eikä maine. Kävelee kaduilla huppu syväs. Ystävällisyys ja inhimillisyys, neuvoo joka keikalla tutustumaan ainakin yhteen uuteen ihmiseen. Intohimo siihen mitä tekee.

Voisin jatkaa tätä vaikka kuinka kauan, mut noi biisit alla voi kertoo loput.

"punainen tiili kädes, sinä vapauteesi juokse.
välil maan ja taivaan raha menee rahan luokse.
alas kapitalismin kahleet, näin unessani enteen.
elä aatteidesi puolesta, vedä vielä kerran henkee.

punainen tiili kädes, huomenna kaikki muuttuu.
raha enää vain muisto, rakkaus enää vain puuttuu.
alas kapitalismin kahleet, näin unessani enteen.
elä aatteidesi puolesta, vedä vielä kerran henkee."

yks tyyppi pitää aina raamit kasas

liking what you do is happiness

 Uupumus painaa mieli palasina ja mietin tässä just että kuinka masentavaa,pelottavaa ja ahdistavaa valmistumisen jälkeen on mennä töihin. Nyt kuullostan laiskalta pennulta joka haluaa vain lomailla, näin ei ole. Se ahdistava kohta tulee siinä että heti kun menee työelämään sitoutuu kaikkeen, tarkoitan että sinulla on tehtävä yhteiskunnassa, siitä tehtävästä eli duunista sä saat palkkaa. Sitten olet sidoksissa palveluihin joista sun on maksettava. Arkirutiini on pelottavaa. Ihmiset on ajan myötä opetettu juuri tähän malliin ja se vaikuttaa "normaalilta". Tee työtä. saat rahaa. ostat ja kulutat. Hell no. Mitäs sitten ku se raha ei ole se tärkein asia? Mua ei kiinnosta tehdä duunia sen takia että se on työtä ja siitä saa rahaa.. siitä johtuukin tämä uravalinta. Mä meen töihin sen takia koska haluan.  Tän asian ajattelu sai nyt ihan pään sekasin ja ajatukset karkailee edestakas. Anyways eniten siis ahdistaa tuo rutiini, en ole edes tajunnut koko hommaa ku oon nyt tehnyt pätkätyötä, keikkoja mitä milloinkin. Kauhistuttavaa olisi tehdä +40h/vko taskut täynnä rahaa mutta ei minkäänlaista elämää. Tuntuu jotenkin vapaalta käydä tällä hetkellä koulua, aionkin siis jatkaa vielä korkeampaan tutkintoon, ehkä se antaa vähän aikaa ajatella.

En ole tyytymätön ja osaan arvostaa ihan kaikkea mitä minulla on. Tiedän myöskin mitä haluan ja yhteiskunnan oravanpyörä ei kuulu siihen. Se on sitä kun silmät aukee ja näkee kaiken tämän paskan läpi, niin ymmärtää pyrkiä parempaan.

Sairas pääni etsii ilmaa raikast
Sit sä tuut ja kerrot mulle täydellisest paikast

parhainten pärjää ne jotka on hiljaa ja alistuu

Tunnen itseni vapaaksi kun: ..neljän tunnin jälkeen, kahdentoista sivun pituinen kuntoutussuunnitelma on valmis. Ehkä se kahden viikon jatkuva lykkäys teki siitä hieman haastavan. Anyways kaksi (näyttö)viikkoa enään jäljellä työharjoittelua ja sitten olen vapaa. Palkaton työharjoittelu vaikeuttaa varmasti jokaisen työssäkäyvän opiskelijan elämää.. ainakin minun. Yleensä työssäoppimiset ovat kaikista stressaavinta aikaa, harjoittelun 7 tunnin työvuoron jälkeen ei voi oikein mennä 8tunnin työvuoroon omaan duuniin.(ja muutaman kokeilun jälkeen huomasin että jos niin tekee, on kummassakin paikassa totaalisesti pihalla.) Siksipä jäljelle jää vain viikonloput! - se tarkoittaa että ystävät, vapaa aika ja rentoutuminen jäävät takapakille. Lisäksi se että mitä saa tienattua rahaa riittää just ja just niihin perustarpeisiin - se tarkoittaa että ystävät ja vapaa aika jäävät takapakille.Omien voimavarojen tunteminen on oikeasti tälläisissä tilanteissa tärkeää, olen itsekin päässyt vaikeimmista ajoista yli burnoutin äärirajoilla. Yliväsymys ja masentuneisuus ei tosiaan auta opiskelijaa jatkamaan. Sitä jotenkin tuntee itsensä jopa petetyksi. Annat kaiken aikasi ja energiasi ja loppujen lopuksi saat arvosanan: mustaa valkoisella. arvosteluperuste: vaikutelma minkä maikat sust saa.

Eihän se taloudellinen tilanne kuitenkaan ainoa ongelma ole. Erilaiset näyttösuunnitelmat ja muut tehtävät pitäisi ehtiä tekemään huoleellisesti ja melkeinpä täydellisesti kahden duunin välissä. Hmph.. empä ihmettele miksi opiskelijat ovat maan köyhintä porukkaa.. Oikeastaan kun nyt ajoin ajattelemaan, niin ei se duuni koulunkaan ohella oikein helposti onnistu. Tosi usein joutuu tekemään valinnan hylätty kurssi vai rahattomuus? - aika helppo valinta oikeastaan. 

Mitäs sitten jos sitten keskittyisi kouluun ja lopettaisi työt? Tällä opintotuella pitäisi pärjätä kokonaisen kuukauden, puolet menee jo pelkästään matkalippuun. - mites sitten laskut ja ylihinnoitellut kirjat? (miten voidaan pyytää 75 euroa koulukirjasta? muistutus: opiskelijat ovat köyhiä. Mitäs jos ei mammalla ja isilläkään ole rahaa?) Välillä tuntuu koko homma niin toivottomalta, ettei tiedä mitä tekis. Kai se on jotenkin vaan puskettava läpi, kyllä niitä hyviäkin aikoja tulee.. toivon siis että tulee. Kai tää koko malli on suunniteltu sitomaan nuoria oravanpyörään jo alusta alkaen - Tee töitä, osta, kuluta, kuole.

 istu alas penkkiin, elämä on tentti

ja kupla kulkee..

Kupla kasvaa

oltiin aika edessä joten ei saatu kuvii massasta.

poliisisedätkin siellä hienosti tarkkaili juu.

Kansan Uutiset

Helsingin Uutiset 

Tunnelma kulkueessa oli rento ja jopa hauska. Kuplan perässä -laineen kasperin säestyksellä, käveltiin Hakaniemen torilta Senaatintorille. Senaatintorilla oli puheenvuoroja, jopa koiraesitys ja jontti&zapa.