Uupumus painaa mieli palasina ja mietin tässä just että kuinka masentavaa,pelottavaa ja ahdistavaa valmistumisen jälkeen on mennä töihin. Nyt kuullostan laiskalta pennulta joka haluaa vain lomailla, näin ei ole. Se ahdistava kohta tulee siinä että heti kun menee työelämään sitoutuu kaikkeen, tarkoitan että sinulla on tehtävä yhteiskunnassa, siitä tehtävästä eli duunista sä saat palkkaa. Sitten olet sidoksissa palveluihin joista sun on maksettava. Arkirutiini on pelottavaa. Ihmiset on ajan myötä opetettu juuri tähän malliin ja se vaikuttaa "normaalilta". Tee työtä. saat rahaa. ostat ja kulutat. Hell no. Mitäs sitten ku se raha ei ole se tärkein asia? Mua ei kiinnosta tehdä duunia sen takia että se on työtä ja siitä saa rahaa.. siitä johtuukin tämä uravalinta. Mä meen töihin sen takia koska haluan. Tän asian ajattelu sai nyt ihan pään sekasin ja ajatukset karkailee edestakas. Anyways eniten siis ahdistaa tuo rutiini, en ole edes tajunnut koko hommaa ku oon nyt tehnyt pätkätyötä, keikkoja mitä milloinkin. Kauhistuttavaa olisi tehdä +40h/vko taskut täynnä rahaa mutta ei minkäänlaista elämää. Tuntuu jotenkin vapaalta käydä tällä hetkellä koulua, aionkin siis jatkaa vielä korkeampaan tutkintoon, ehkä se antaa vähän aikaa ajatella.
En ole tyytymätön ja osaan arvostaa ihan kaikkea mitä minulla on. Tiedän myöskin mitä haluan ja yhteiskunnan oravanpyörä ei kuulu siihen. Se on sitä kun silmät aukee ja näkee kaiken tämän paskan läpi, niin ymmärtää pyrkiä parempaan.Sairas pääni etsii ilmaa raikast
Sit sä tuut ja kerrot mulle täydellisest paikast
1 kommentti:
I agree !! ps ossi on söpö <3
Lähetä kommentti